Kuolimo on poikkeuksellisen karu ja kirkasvetinen, kansainvälisesti harvinainen nuottaruohotyypin (Lobelia dortmanna) järvi, joka sijaitsee Savitaipaleen ja Suomenniemen (nyk. Mikkeli) alueella Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Kuolimon pinta-ala on 79,1 neliökilometriä, mikä oikeuttaa Suomen järvien pinta-alatilastossa sijaan 56. Kuolimon alueella on väkilukuun suhteutettuna paljon vapaa-ajan asuntoja, ja järveä pidetään yhtenä Suomen puhtaimmista. Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensaari (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).

Kuolimo syntyi noin 4 000 vuotta sitten kallioperän ruhjeeseen. Ruhjeen takia syntynyttä railoa pitkin virtasi voimakas jääjoki, joka muovasi paikalle järven. Jääjoki syntyi alueelle, jossa kallio oli pehmeää. Järven länsirannat ovat graniittia, mutta muu alue pääasiassa rapakiveä.

Kuolimon ravinnepitoisuus on alhainen. Pohjaeläimistö on kuitenkin rikas ja järven kalasto on arvokas muun muassa taimenen, muikun ja siian ansiosta. Lisäksi Kuolimossa elää jääkauden relikteinä saimaannieriä ja härkäsimppu. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä.

Kuolimon vesikasvillisuus on karua, samoin rantakasvillisuus pääasiassa kivikko- ja hiekkarannoilla. Lahdenpohjukoissa ja pikkupurojen suilla on luhta-alueita.

Järven ympäristö on geologisesti ja biologisesti harvinaisen monimuotoinen yhdistelmä harjuja, kallioita, soita ja karujen järvien lajistoa. Järven halki kulkee harjuja, jotka muodostavat kapeita niemiä, särkkiä, hiekkarantoja ja harjusaaria. Kuolimo rajoittuu etelässä Toiseen Salpausselkään. Tähän reunamuodostumaan yhtyvä harjujakso kulkee järven poikki Säkniemestä pohjoiseen. Tällä alueella on varsin monipuolinen yhdistelmä jäätikköjokien synnyttämiä muodostumia ja selkäveden rantavoimien rantamuodostumia.

Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on näyttävät kosket. Kuolimo onkin kahden laskujoen järvi, eli bifurkaatiojärvi. Lähes kilometrin mittaiseen Partakosken koskireittiin sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta: Ahvenkoski, Saunakoski ja Partakoski. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella.

Kuolimolla uitettiin 1960-luvulle asti puutavaraa Partakosken kautta Saimaalle. Partakosken koskireitti on ennallistettu uittoa varten tehtyjen perkausten jäljiltä 1990-luvun puolivälissä.

Kuolimo on Natura 2000 -kohde ja erityissuojeltu vesistö. Osa alueesta on rantojensuojeluohjelmassa. Partakoski ja Kärnäkoski on suojeltu koskiensuojelulailla.

Järven suojelemiseksi toimii Pro Kuolimo ry. Järvi on suosittu melontaharrastuksen alue, ja siellä on Kuolimon kierros -niminen melontareitti.

Kuolimo nyt

Ihastu Kuolimoon turvallisesti ammattilaisen huomassa

Kapakk’ojan kosteikko

Kuolimon ranta-alueella sijaitseva kosteikko. Puistoalueella on pöytäryhmiä, joissa voi nauttia piknikkiä luonnonkauniissa ympäristössä.

Lepänkanto

Upea, pitkä ja loivasti syvenevä hiekkaranta Kuolimon rannalla.

Luotolahdenkapian laavu

Taukopaikka jylhissä maisemissa Orrainpolun kiertäjille sekä Kuolimon melojille ja veneilijöille.

Orrainpolku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua.

Kärnäkoski

Kärnäkoski linnoituksineen on historiallinen retkikohde valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Kuolimon ja Saimaan välisellä kannaksella.

Lehtisensaari

Kuolimon Lehtisensaaressa sijatsee Ristniemen perinnetila ja luonnonsuojelualue. Melojia ja veneilijöitä palvelee myös laavu tulentekopaikkoineen. Pääsy vain vesitse.

Rovastinoja

Retkikohde esihistoriallisella asuinpaikalla Kuolimon rannalla, johon on kivikautisen mallin mukaan rakennettu turvemaja. Osa Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen -reittiä.

Partakoski

Tule tutustumaan Saimaan ja Kuolimon välisellä kapealla kannaksella sijaitsevaan Partakosken kylään ja sen läpi virtaaviin kirkasvetisiin koskiin.

Luotolahdenvuori

Huima näköalapaikka Kuolimon rannalla Orrainpolun varrella.

Hakamäki

Kotiseutumuseo ja näkötorni kirkonkylän kupeessa.

Rantatalo B&B

Bed & breakfast Kuolimon rannalla lähellä Savitaipaleen keskustaa.

Kuolimo-kohteita omatoimiselle

Rovastinoja

Retkikohde esihistoriallisella asuinpaikalla Kuolimon rannalla, johon on kivikautisen mallin mukaan rakennettu turvemaja. Osa Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen -reittiä.

Partakoski

Tule tutustumaan Saimaan ja Kuolimon välisellä kapealla kannaksella sijaitsevaan Partakosken kylään ja sen läpi virtaaviin kirkasvetisiin koskiin.

Luotolahdenvuori

Huima näköalapaikka Kuolimon rannalla Orrainpolun varrella.

Luotolahdenkapian laavu

Taukopaikka jylhissä maisemissa Orrainpolun kiertäjille sekä Kuolimon melojille ja veneilijöille.

Lepänkanto

Upea, pitkä ja loivasti syvenevä hiekkaranta Kuolimon rannalla.

Lehtisensaari

Kuolimon Lehtisensaaressa sijatsee Ristniemen perinnetila ja luonnonsuojelualue. Melojia ja veneilijöitä palvelee myös laavu tulentekopaikkoineen. Pääsy vain vesitse.

Kärnäkoski

Kärnäkoski linnoituksineen on historiallinen retkikohde valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Kuolimon ja Saimaan välisellä kannaksella.

Orrainpolku

Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua.